Skuoritsan kirkko ennen toista maailmansotaa.
Skuoritsan kylät
Kirkon korjaus on tehty kauniisti vanhoihin raunioihin.
Ahmosi, Ahokas, Akkala, Ala-Purskova, Aropakkasi, Autio-Tukenitsa, Hatsinanmylly, Huittula, Ihalaisi, Iistinä, Ikatla, Juvaisi, Kaijasi, Kainolaisi, Karhunkylä, Kemppilä, Kesälä, Kiurula, Kolmikanta, Kolmola, Korpikylä, Koskelaisi, Kouhia, Kuitusi, Kämärä, Laitisi, Lusikkala, Malkkila (Tynilä), Metiäisi, Motsina, Multia, Mutakylä, Muttala, Myllykylä, Niisnova, Nikreuksenkylä, Nousiaisi, Näppilä, Ontrova, Orava, Pekkala, Pellilä, Peräjärvi, Petrova, Peussala, Pieni Iistinä, Pieni Reisinä (Koljonkylä), Pietilä, Pitkälä, Pokkisen Purskova, Punakkala, Pöllä (Sepänkylä), Pöyhölä, Riepposi, Ruotsila, Rähmösi, Rätönkylä, Saalisi, Skuoritsa, Sokkala, Suo-Tukenitsa, Suuri Puutosti, Suuri Reisinä, Suuri Taaitsa, Tehvinä, Tervola, Tervola (Sämpsänpalo), Turtia, Tyyskälä, Uusi Purskova, Uusi Puutosti, Veikkola, Vohkana, Voutila (Foutila), Vuitti, Väisälä, Ylä-Purskova.
Skuoritsassa asui 9 000 inkerinsuomalaista vuonna 1928. Väestö oli enimmäkseen äyrämöisiä. Suomalaisväestö evakuoitiin jatkosodan aikana Suomeen vuonna 1943.
Vuonna 1640 perustetun Skuoritsan ensimmäinen kirkko sijaitsi ruotsinvallan aikana Petrovan kylässä. 1762–1763 rakennettiin uusi puukirkko Skuoritsan kylään. 1 300-paikkainen kivikirkko valmistui 1839. Kirkon rakennushankkeen takana oli keisari Nikolai I. Kirkko suljettiin vuonna 1937 ja muutettiin klubiksi. Saksalaisten miehitysaikana se toimi jälleen kirkkona. Kirkko raunioitui tulipalossa v. 1956. Kirkko kunnostettiin seurakunnan käyttöön 2000-luvulla.
Ensimmäinen koulu perustettiin vuonna 1864 rovasti J. Groundstroemin kotiin. Opettajana oli leskirouva Engla Groundstroem. Tarvikkeet hankittiin kirkon varoilla, mutta opetus hoidettiin vapaaehtoisvoimin. Kahden vuoden toiminnan jälkeen koulu siirtyi Puutostiin, jossa se jatkoi kirkkokouluna, kunnes se vuonna 1871 muuttui kunnalliseksi kouluksi.
Skuoritsassa on säilynyt vanhoja inkeriläistaloja, joista suuri osa on valitettavasti hoidon puuttessa päässyt huonoon kunton.
Kirjasto avattiin vuonna 1884.Maamiesseura aloitti toimintansa 1900-luvun alkuvuosina. Esimiehenä oli J. Savolainen. Tukenitsaan perustettiin vuonna 1909 osuuskauppa ja vuonna 1912 osuuskauppoja toimi jo neljä.
Ensimmäiset yleiset inkeriläiset laulujuhlat pidettiin Puutostissa 8–9.6.1899. Järjestäjänä toimi raittiusseura Inkeri.
Vapaaherra, lääkäri ja luonnontieteilijä Urban Hjärne syntyi Skuoritsan pappilassa. Säveltäjä Mika Piiparinen asui Skuoritsan Sokkalan kylässä ennen muuttoaan Suomeen.
Skuoritsan murre
”Kons lämmi ilma ol Jyrinpäivän lasettii lehmät karjaa. Sit männiit sinne suattamaa lehmii. Siel ol suur luosa, siel karjamual, sit uittiit kuka ketä tapais. Ain ne miehet olliit varmempii, toukkasiit sinne vettee. Ei se syvä ollut se tiikki, no olha se puolta ihmistä myötä. Muoto l sellane, uittiit toisijan siel.
Ennenvanhaa Jyrinpäivän palkattii paime. Meil ol paimenen ompelja Vaasa monttoist vuotta, kylänmies. Muat hänel ol vähä, tupa ol pikkaraine ko sauna, lapsii ol monta. Heä ko riivahuis siihe paimeneen ni olkii aika paimen. Sit ol jo poika popasterin. Hyvähä paimenen palkka ol, ja ruoka ol hyvä. Kyläs syötettiin joka lehmäst päivän ol. Sit män toisee talloo tuas, yöks män kotihe.”
(Mari Lavonen, s. 1897. Rähmösii, Skuoritsa. Elettiinpä ennen Inkeris. Mullonen, 2004).