Tutustu inkeriläissyntyisiin vaikuttajiin
Inkeriläisten 100 vuotta sitten alkanut ja toisen maailmansodan aikana huipennuksensa saanut hajaannus on heikentänyt inkeriläisten kansallista itsetietoisuutta. Inkeriläiset keski-ikäiset ja sitä nuoremmat henkilöt eivät tunne omaa historiaansa ja kulttuuriaan. Huonon itsetunnon vaikutukset näkyvät omien juurten häpeämisenä ja peittelemisenä. Etninen alemmuudentunne vaivaa sekä Suomessa että entisen Neuvostoliiton alueella asuvia inkeriläisiä. Etnisestä taustastaan ylpeimpiä ovat ehkä Ruotsiin muuttaneet inkeriläiset.
Samastumisen kannalta on valitettavaa, että Suomessa inkeriläiset on taipumus esitellä mediassa joko lähtöseuduillaan heikoissa oloissa asuviksi, avun tarpeessa oleviksi, ”sukukansan” edustajiksi tai Suomeen paluumuuttajina tulleiksi syrjäytymisvaarassa oleviksi tulokkaiksi, joita kotouttamistoimin pyritään ohjailemaan suomalaisen kulttuurin helmoihin. Tutkijoita ja ”heimoaktivisteja” lukuun ottamatta muistissa ovat lähinnä sota-aikaan liittyneet siirrot ja epäoikeudenmukaisiksi koetut palautukset ja toisaalta nykyinen paluumuutto.
Inkeriläisten parista on kuitenkin noussut kelpo joukko vaikuttajia yhteiskunnan eri alueilta. Moni vain ei tiedä ihmisten ja ilmiöiden inkeriläisistä juurista. Totta on, että suomalainen ja inkeriläinen kulttuuri juontavat historiallisesti yhteisistä lähteistä. Kantasuomalaiset ovat poimineet parhaat palat inkeriläisestä kulttuurista. Esimerkiksi kaikkien tuntema, usein kauneimmaksi suomalaiseksi kansallispuvuksi tituleerattu Tuutarin puku on peräisin Inkeristä. Samoin on Larin Parasken kohdalla. Hänhän oli Lempaalassa syntynyt inkerikko. Inkeriläissyntyisiä runontaitajia edustaa myös Aale Tynni, joka on voittanut vuonna 1948 taideolympialaisissa kultamitalin teoksella Hellaan laakeri. Tapahtuman merkitys suomalaiselle itsetunnolle on ollut suuri. Inkeriläisiä edesmenneistä kulttuurivaikuttajista mainittakoon myös näyttelijä 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut Kansallisteatterin näyttelijä Iisakki Lattu. Muita Suomessakin tunnettuja inkeriläisiä ovat olleet lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja toimittaja Matti Kurikka, jonka rakensi Kanadan rannikolle Sointula-kommuunin.
Myös myöhemmät ajat ovat synnyttäneet runsain joukoin inkeriläistaustaisia vaikuttajia, joille halutaan Suomen itsenäisyyden juhlavuotena antaa tunnustusta itsenäisen Suomen rakentajina.
Merkkihenkilöt –sivustolla julkaistaan nyt noin 80 inkeriläisen vaikuttajan tietoja. Luetteloa täydennetään jatkuvasti. Inkerin kulttuuriseura on vuonna 2013 julkaissut matrikkelin inkeriläisistä merkkihenkilöistä. Kuka kukin on Inkerissä –kirjassa on noin 2 000 henkilön tiedot. Kirja on saatavana Mooses Putron muistosäätiön kautta. Lisää kirjasta Kirjakauppa-sivulla.
Merkkihenkilöiden tarinat:
— A – I
— L – O
— P – R
— S – Y