Kupanitsa

Kupanitsan neuvostoaikana rapistunut kirkko korjattiin 1990-luvun alussa ja vihittiin käyttöön.

Kupanitsan neuvostoaikana rapistunut kirkko korjattiin 1990-luvun alussa ja vihittiin käyttöön.

Kupanitsan kylät

Kirkonkylän lisäksi kuntaan kuuluu Suminan taajama ja 12 kylää: Korkka (Gorki), Korkkylä eli Korpikylä (Kurgolovo), Kottina I (Kotino), Kottina II (Ožogino), Muratta (Muratovo), Putina (Budino), Rževka, Seropitsa (Krasnyje Tšerepovitsy), Sokolovka, Torossova (Torosovo), Vesikkola (Vezikovo) ja Volkova (Volgovo).

Kupanitsan kylä 1900-luvun alussa.

Kupanitsan kylä 1900-luvun alussa.

Kupanitsaa 2000-luvulla.

Kupanitsaa 2000-luvulla.

Kupanistan inkeriläisistä enemmistö oli savakoita. Suomalaiset evakuoitiin jatkosodan aikana Suomeen 1943. Nykyisin se kuuluu hallinnollisesti Volossovan piiriin Leningradin alueella. Pietariin on matkaa 80 kilometriä.

Kupanitsan seurakunta perustettiin 1656. Väkiluku vuonna 1928 oli 6 310. Venäjän valtakaudella sillä oli kappeli Sotsinassa. Kupanitsaan rakennettiin puukirkko 1743 ja kivinen Pyhän Johanneksen kirkko valmistui 1861, samana vuonna kuin maaorjuus lakkautettiin. 1 000-paikkaisen kirkon suunnitteli arkkitehti Haan. Sulkemisen jälkeen 1938 kirkko toimi mm. vankilana. Kirkko kunnostettiin ja vihittiin uudelleen käyttöön 1991.

Kupanitsan Niiskovitsassa pidettiin 1888 viinattomat häät. Ilmeisesti tapaus oli niin harvinainen, että se merkittiin asiakirjoihin ja selostettiin Hengellisessä lehdessä.

Kupanitsaan perustettiin vuonna 1912 voimisteluseura Yritys.

Rovasti ja kirjailija Aatami Kuortti ja kirjailija Pekka Mutanen ovat kotoisin Kupanitsasta.

Kikkeri

Villa Inkerin palvelutaloon kuuluva Paronintalo.

Villa Inkerin palvelutaloon kuuluva Paronintalo remontoitiin ensimmäisenä 1990-luvun puolivälissä.

Osa palvelutalon asukkasita asuu omassa rivitaloasunnossa.

Osa palvelutalon asukkaista asuu omassa rivitaloasunnossa.

Kikkeri (Кике́рино, Kikerino) on Volossovan alueeseen kuuluva keskustaajama. Taajamassa on 2 100, Kikkerin sovhoosin asutuksessa 127, Suuren-Kikkerin kylässä 37 ja Pienessä-Kikkerissä 31 sekä koko kunnassa 2 400 asukasta (vuonna 2011).
Suomalainen Villa Inkeri ry rakensi Kikkeriin vanhusten palvelutalon 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin se on Inkerin kirkon omistuksessa ja palvelutalossa hoidetaan etupäässä venäläisiä vanhuksia.
Kikkerin kauppakeskus, josta aikaisemmin sai kaikkea peltiämpäreistä huopatossuihin.

Kikkerin kauppakeskus, josta aikaisemmin sai kaikkea peltiämpäreistä huopatossuihin.

 

Vuonna 2010 oli kaupanteossa palattu mobiiliaikaan.

Vuonna 2010 oli kaupanteossa palattu mobiiliaikaan.

 

 

 

 

Kupanitsan murre

”Kavuttii kiukal hämärikköö pitämää. Ja sit siel kuaskuttii kuaskuloi kuka vua mitä ties ja laulettii. Mein talos olliit ihmeen ahkeroi laulamaa, viel kunis isä el ja setä. Setä ol oikein se laulajapoika. Hiä ol sotamiehnkii, ni hiä ol siel etulaulajan.

Kunis ei olt valkijaa tuvas, sinis kuaskuttii. No a sit tuas pit laksiissa kiukaalt poikkee jo, ko hämärikkö loppu. Aina sitä iltasil tehtii näppityötä, ko valot pantii. Kuka kuto sukkaa, kuka karttais, kuka keträis. Myö ain ammän panimmo kuaskumaa. Ämmä ko olkii niitä ennenvanhasii kuaksuujii. Kummitoksii ja kaikellaisii ko kuaskuis, myö vua hahatimma nauroimma.”

(Mari Speller, s. 1897, Volosova, Kupanitsa. Elettiinpä ennen Inkeris. Mullonen, 2004)