Perinneasuihin pukeutuneita savakkonaisia Markkovassa.
Markkovan suomalaiset olivat alkuperältään savakoita. Suomalaisasutus muodosti kapean vyöhykkeen Pähkinänlahden eteläpuolisella ylängöllä. Laatokan rantakylät olivat Liipukkaa lukuun ottamatta venäläisiä, ja myös suomalaisalueen eteläpuolella sijaitsi venäläiskyliä. Eräissä kylissä asui sekä suomalaisia että venäläisiä
Markkovan seurakunnan perustamisvuosi oli 1640. Puinen Pyhän Johanneksen kirkko valmistui 1845 ja siinä oli 500 istumapaikkaa. Kirkko suljettiin vuonna 1936 ja purettiin sodan aikana. Markkovan seurakuntaan kuuluivat myös Pähkinälinnan ja Uuden-Laatokan kaupunkien luterilaiset.
Vuoden 1860 tienoilla Markkovan seurakuntaan kuului noin 2100 inkerinsuomalaista. 1800-luvun lopulla seudulle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1905 noin 4900 seurakuntalaisesta 4300 oli suomalaisia ja noin 600 virolaisia. 1900-luvun alussa suomenkielisiä jumalanpalveluksia pidettiin joka toinen viikko Markkovassa ja joka toinen Järvisaaressa. Molemmissa kirkoissa pidettiin vuosittain kuusi vironkielistä jumalanpalvelusta. Pähkinälinnassa ja Uudessa-Laatokassa järjestettiin vuosittain 6–8 jumalanpalvelusta suomeksi ja joskus myös saksaksi. Neuvostoaikana molempien seurakuntien toiminta jatkui 1930-luvun lopulle saakka. Markkovan kirkko suljettiin vuonna 1937 ja purettiin toisen maailmansodan aikana.
Markkovan kylät
Haittola, Hantrova, Hyvilä, Liipukka eli Kanavan Liipukka, Maitohuhta, Markkova, Pieniautio eli Hujala, Saamusti eli Saamosti, Suosaari, Tillasi, Tortola, Uusikylä, Vanhamylly
Paasikivilouhimo Markkovalla.
Nuoria Pienellä Autiolla kesällä 1922.
Tillasin kolhoosin väkeä ennen toista maailmansotaa.
.