Inkerikot

Keitä inkerikot ovat?

Soikulan laulu - kuoro Viistinässä vuonna 2012.

Soikulan laulu – kuoro Viistinässä vuonna 2012.

Inkerikot tai inkeroiset (inkeroiseksi inkeroine, ižora tai ižoralaine) ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä. Inkerikkojen historiallinen uskonto on ortodoksisuus (kun taas Suomesta aikanaan siirtyneiden inkeriläisten uskonto on luterilaisuus). Inkeroisen kielen puhujien lukumäärä lasketaan nykyisin vain sadoissa. Määrä on vähentynyt ratkaisevasti viimeisen vuosisadan aikana.

Inkerikoilla on oma facebook-sivu Inkerikot.

Nykyisin inkerikkoja asuu Soikkolanniemellä, jossa toimii myös aktiivinen inkerikkojen järjestö Soikula seura. Se on levyttänyt inkeroisten kansanmusiikkia lauluyhtye Talomerkkien tulkitsemana. Heinäkuussa Pekonpäivänä Soikulassa vietetään inkeroisten praasniekkaa.

Inkeroisalueita olivat Laukaansuu, Kaprio, Soikkola ja Hevaa Suomenlahden rannalla ja Lempaala Pohjois-Inkerissä sekä muutamat kylät entisellä Suomen puoleisella Karjalankannaksella Raudussa ja Metsäpirtissä. Etelä-Inkerissä sijaitsi vielä ns. Ylä-Laukaan inkeroisalue Ortesjoen varrella.

Inkeroisryhmistä erityisesti Soikkolan asukkaat ovat tiettävästi aina pitäneet itseään karjalaisina. Inkerikkojen perinteisiä elinkeinoja olivat kalastus ja käsityöläisyys. Kuten muutkin itämeren suomalaiset kansat, inkerikot harjoittivat runonlaulantaa, monet runoista kertoivat samoista aiheista kuin karjalaiset ja suomalaiset runot jotka päätyivät Kalevalaan. Ehkä tunnetuin inkerikko on Larin Paraske.

Inkerikot ovat perinteisesti saaneet toimeentulonsa maanviljelystä ja kalastuksesta. Myöhemmin tärkeiksi aloiksi on muodostunut myös erilainen käsityöläisyys. Läntiset inkerikot olivat tunnettuja erityisesti raudantyöstötaidoistaan ja itäiset inkerikot kudonnastaan. Inkerikko kylät olivat jo 1800-luvulla lähes täysin identtisiä venäläisten kylien kanssa.

Suuri uhka inkerikkojen ja samalla alueella vielä elävien vatjalaisten kulttuurille on heidän asuinalueelleen suunnitteilla oleva Ust-Lugan teollisuuskeskus ja satama jonka johdosta ihmisiä joudutaan siirtämään alueelta pois, todennäköisimmin Pietariin jossa sulautumisriski kasvaa merkittävästi. Kaupungista tulee suunnitelmien mukaan 35 000 asukkaan kokoinen.