Kyntäjiä Kattilassa 1900-luvun alussa.
Kattilan kylät
Ahokylä s-v, Ala-Luzitsa (Luutsa) vat-v, Baabina vat-v, (Jarvakaiskylä), Kasikko vat-v, Kattila vat-v, Korovaisi, Korvettula vat-v, Kruuppina s-v, Matinautio, Matikylä vat-v, Monasteri s-v, Pieni Ruudja vat-v, Pieni Valkovitsa vat-v, Pihlaala vat-v, Pontila vat-v, Pummola vat-v, Raanala (Lempola) s-vat, Rasi, Sauvokkala vat-v, Suuri Valkovitsa vat-v, Velikina vat-v, Viertävä, Ylä-Luzitsa (Luutsa) vat-v.
Kattila on vanhaa vatjalaisten asuinseutua. Vatjalaisten perinteisiä elinkeinoja olivat maanviljely, kalastus ja rautateollisuus, jonka raaka-aineena käytettiin järvimalmia. Nykyään alueen vatjalaiset ovat lähes sulautuneet venäläisiin. Suomalaisia asui vain Ahokylässä, Korovaisissa, Ruuppinassa, Matautiossa, Namasterissa, Raanalassa, Rasissa ja Värtösissä. Muut olivat vatjalais-venäläisiä sekakyliä.
Luutsan kyläraittia 2000-luvulla.
Heinäkuussa 2013 avattiin Luutsassa Vatjan museo. Se oli paikallisen satamayhtiön sponsorima, ehkä hyvitykseksi sataman aiheuttamasta vahingosta vatjalaiselle kulttuurille.
Toisen maailmansodan aikana seutu oli Saksan miehittämä. Vuonna 1943 saksalaiset siirsivät miehitysalueelle jääneen suomalaisväestön Suomeen, josta heidät sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Inkeriläisiä ei kuitenkaan päästetty kotiseudulleen, vaan heidät karkotettiin aluksi muualle Venäjälle. Myöhemminkin vain harva onnistui palaamaan. Monet asettuivat Karjalan tasavaltaan ja Viroon tai ovat sittemmin muuttaneet Suomeen.
Kattilan seurakunta perustettiin vuonna 1625. Kattilan väkiluku oli 700 vuonna 1928. Enemmistö oli savakoita. Suomalaisväestö evakuoitiin saksalaisten miehitysalueelta Suomeen vuonna 1943.
Kuuluisa kattilalainen runonlaulaja oli vatjankielinen Anna Ivanovna.
Matikylän rehevää rappioidylliä.
Maatalous on yhä seudun pääelinkeino. Se on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon sekä perunan viljelyyn. Työtä antaa myös metsänhankinta, soran ja hiekan louhinta ja turvetuotanto. Kattilan asemalta on rautatieyhteys Pietariin, Veimariin ja Laukaansuuhun.
Kunnan alueella sijaitsee yli 12 100 hehtaarin suuruinen Kattilan rauhoitusalue. Toinen suojelukohde on Velkotan tammimetsä, jossa on säilynyt kolmensadan vuoden ikäisiä puita. Kattilan kylän nähtävyyksiä on Albrehtin kartanon puistoalue. Vuonna 1827 Kattilassa asui ja työskenteli venäläinen taiteilija Orest Kiprenski. Ennen seudulla oli myös muita sukukartanoita.