
Hietamäen suurimpia ja vauraimpia tiloja oli Toikkien tila Kaukasissa. Toikkia on asunut Kaukasissa jo 1600-luvulta lähtien. 1900-luvun vaihteen tienoolla Juhana Toikan maat ulottuivat Kaukasin kylältä Pietarhovin laidalle, ja Toikasta tuli keisarin lähin naapuri.
Naapureiden kanssa oli kanssakäymistä. Sunkuran staršina ja staarosta kävivät vuosittain pääsiäistervehdyksellä suuriruhtinaiden Konstantin ja Dmitri Nikolajevitšin ja heidän äitinsä luona. Ennen vallankumousta moision omisti kauppias, joka hävisi sen korttipelissä.

Aivan Hietamäen naapurissa Kraasselassa (Krasnoje Selossa) oli tsaarin armeijan harjoituskenttä. Sotaharjoitukset näkyivät myös Kaukasin ja Kuttusin arjessa. Vuosina 1912–1913 oli jopa uhkana, että kylien maita pakkolunastettaisiin sotilastarkoituksiin ja kylät siirrettäisiin muualle.
Sotilaat saapuivat harjoituksiin joka kesä ja majoittuivat kahdeksi kuukaudeksi talonpoikien taloihin. Krenatöörit majoittuivat Annamoisioon, husaarit Käivärälle, urheat sankarit Nikkarilaan ja Kaukasiin sekä ulaanit Pihilään, Kuttusiin ja Kaukasiin. Ulaanit olivat keihäillä varustettuja ratsumiehiä

Myös keisariperhe vieraili Hietamäellä. Kerran armeijan syysmanööverien aikana perintöruhtinas Nikolai seurueineen piipahti yllättäen Kaukasissa Toikan taloon ja pyysi emännältä teetä. Heidän korkeuksilleen katettiin puutarhan huvimajaan samovaari ja makoisaa rahkapiirakkaa. Keisarillinen seurue söi, joi ja viihtyi, mutta kun maksun paikka tuli, Nikolain taskusta ei löytynyt kopeekkaakaan. Perintöruhtinas lupasi maksaa seurueen tsaijut myöhemmin, mutta asia lienee hautautunut valtakunnan suurempien ongelmien alle. Huvimajasta tuli kuitenkin ”Keisarin huvimaja”.
