Kaprion linna
Kapriossa on Luoteis-Venäjän komein linna.Ensimmäinen maininta Kaprion linnasta on vuodelta 1240. Linna palveli pitkään saksalaisten Hansa-kauppiaiden ja muiden balttien tukikohtana. Eerik Jönsinpoika Husgafvel siirtyi Kymenkartanon voudin tehtävistä Kaprion linnan voudiksi Inkerin valloituksen jälkeen ja hoiti linnanvoudin tehtäviä noin 1610–1613 Kustaa II Adolfin aikana.
Linnoitus sijaitsee 120 km länteen Pietarista, 12 kilometrin päässä Suomenlahden, Leningradin alueella, Kaporskin volostin Kaprion kylässä.
Linnoitus sijaitsee jyrkällä Suomenlahden rannalla, korkean kalkkikivikallion päällä. Linnoitusta ympäröivät luonnon muovaamat rotkot, joiden jyrkin kohta on lounaisrinne, joka kohoaa 25 metriä Kaporka-joen yläpuolelle. Muista venäläisistä linnoituksista poiketen Kaprion linnoitukselle on ominaista kaksi vierekkäin sijoitettua muuria, jotka sulkeutuvat portein ja kehämuurein. Linnan pääportille johtaa vallihaudan yli silta. Kaikki linnan tornit ovat viisikerroksisia, muodoltaan pyöreitä ja suunnattu pellolle päin. Linnoituksen tornit ja muurit on tehty paikallisista kalkkikivilaatoista.
Linnoitus on säilynyt meidän päiviimme saakka melkein entisellään. Toisen maailmansodan aikana linnoitus ei vaurioitunut. Vuonna 2001 Kaprioon valmistui museo. Kesäisin vietetään linnoituksen historiaan liittyviä paikallisia juhlia. Kaikki linnoituksen kohteet on tieteellisesti dokumentoitu.
Kaprion kirkko
Kaprion pappila, joka oli Warosen suvun hallussa.
Kaprioon perustettiin Inkerin ensimmäinen luterilainen seurakunta jo 1580-luvulla. Ruotsin vallan aikana sillä oli kaksi kappeliseurakuntaa Hevaa ja Klopitsa. Viimeinen kirkkorakennus valmistui 1766 Novosolkan kylään aikaisempien kirkkojen paikalle. Sulkemisen jälkeen vuonna 1931 kirkko toimi klubirakennuksena ja puusepäntehtaana. Rakennus paloi sodan aikana. Kaprion seurakunnan väkiluku vuonna 1928 oli 2 000. Osa seurakuntalaisista jäi Leningradin piiritykseen, osa saksalaisten miehityksen alle. Edelliset evakuoitiin Siperiaan, viimeksi mainitut Suomeen.
Väestö oli enimmäkseen äyrämöisiä.
Hevaalta oli kotoisin merkittävä inkeroisrunonlaulaja, sokea Varvana.
Kernun kyläkauppa.
Vääskylän kylänäkymiä.