Hietamäen suurimpia tiloja oli Toikkien tila Kaukasissa. Toikkia on asunut Kaukasissa jo 1600-luvulta lähtien. 1900-luvun vaihteen tienoolla Juhana Toikan maat ulottuivat Kaukasin kylältä Pietarhovin laidalle.
Toikan tila oli Hietamäen vauraimpia. 1900-luvun vaihteen tienoolla Juhana Toikan maat ulottuivat Kaukasin kylältä Pietarhovin laidalle, ja Toikasta tuli keisarin lähin naapuri. Naapureiden kanssa oli kanssakäymistä. Sunkuran strarssina ja staarosta kävivät vuosittain pääsiäistervehdyksellä suuriruhtinaiden Konstantin ja Dmitri Niklajveitsin ja heidän äitinsä luona.
Ennen vallankumousta moision omisti kauppias, joka hävisi sen korttipelissä.
Aivan Hietamäen naapurissa Kraasselassa (Krasnoje Selossa) oli tsaarin armeijan harjoituskenttä- Sotaharjoitukset näkyivät myös Kaukasin ja Kuttusin arjessa. Vuosina 1912–13 uhkana jopa oli, että kylän maita pakkolunastetaan maiden sotilastarkoituksiin ja kylät siirretään muualle.
Sotilaat saapuivat harjoituksiin joka kesä ja majoittivat kahdeksi kuukaudeksi talonpoikien taloihin. Krenatöörit Annamoisioon, Husaarit Kävärälle, urheat sankarit Nikkarilaan ja Kaukasiin sekä ulaanit Pihilään. Kuttusiin, ja Kaukasiin. Ulaanit olivat keihäillä varustettuja ratsumiehiä.
Myös keisariperhe vieraili Hietamäellä. Kerran armeijan syysmanööverien aikana perintöruhtinas Nikolai seurueineen piipahti yllättäen Kaukasissa Toikan taloon ja pyysi emännältä teetä. Heidän korkeuksilleen katettiin puutarhan huvimajaan samovaari ja makoisaa rahkapiirakkaa. Keisarillinen seurue söi, joi ja viihtyi, mutta kun maksun paikka tuli, Nikolain taskusta ei löytynyt kopeekkaakaan. Perintöruhtinas lupasi maksaa seurueen tsaijut myöhemmin, mutta asia lienee hautautunut isompien valtakunnan ongelmien alle. Huvimajasta tuli kuitenkin ”Keisarin huvimaja”.