Valkeasaaren kirkonkylän paikka vuonna 2012
Valkeasaaren kylät
Akkasenkylä l. Akkasi (Leistilä), Alakylä, Alosaari, Kaljala, Konnunkylä (Konnunselkä), Luuppola, Mainila, Merituittu, Mottori, Myllynkylä (Aleksandrovka), Nakara, Pienikivi, Retukylä, Revonnenä, Suontaka, Suurikivi, Tipuna, Valkeasaari, Vaskisavotta
Valkeasaari on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Rajajoen varrella Karjalankannaksella Venäjällä sekä entinen luterilainen seurakunta Pohjois-Inkerissä, Suomen entisen rajan pinnassa. Valkeasaareen kuului aikaisemmin Siestarjoen teollisuuskeskus. Valkeasaari oli tärkeä Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton rajanylityspaikka vuosina 1812–1940.
Rajajoki ennen talvisotaa.
Neuvostojohtaja Josif Stalinin aikana rajavyöhykettä Karjalankannaksella alettiin puhdistaa suomalaisista rajaseudun turvallisuuden nimissä. Vuosina 1935–1936 noin 27 000 inkerinsuomalaista karkotettiin mm. Kuolan niemimaalle, Leningradin alueen itäosaan, Etelä-Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan.
Jatkosodan suurhyökkäys Karjalankannaksella alkoi Valkeasaarelta 9.6.1944. Aikalaiskuvauksen mukaan ”se oli niin kaameaa, ettei kukaan usko, millaisella voimalla sieltä tultiin. Yhtä laukausta ei erottanut toisesta, se oli yhtä huminaa. Sitten olivat vielä lentokoneet. Ne saivat pudottaa pomminsa miten tahtoivat, meillä ei ollut ilmapuolustusta”.
Valkeasaaren kirkko jatkosodan aikana. Kirkko tuhoutui sodassa.
Valkeasaaren, luterilainen seurakunta erosi vuonna 1734 Toksovan seurakunnasta. Väkiluku oli 2 450 vuonna 1928.
Valkeasaressa toimi 1900-luvun alkuvuosina maamiesseura, jonka esimiehenä toimivat J. Kapanen ja S. Joroinen. Valkeasaareen perustettiin palokunta 1899. Vuonna 1912 Valkeasaaressa toimi kaksi osuuskauppaa. Valkeasaaressa toimi venäläinen koulu Paperimyllyn kylässä, jossa kävi myös suomalaislapsia. Sen perusti hoviherran rouva Kaidanov vuonna 1841.
Valkeasaareen perustettiin vuonna 1874 kirjasto.
Mannerheim-ristin ritari 99 Antti Vorho (Vallebro) ja ritari 129 Mikko Pöllä olivat kototoisin Valkeasaarelta.
Tipunan kylässä on säilynyt vanhoja rakennuksia.
Myllynkylän lampi keväällä 2012.