Hietamäki

Hietamäen kirkko

Hietamäen seurakunta (Sunkura, venäjäksi Шунгорово) kuului Ruotsin vallan aikana Tuutarin seurakuntaan. Se itsenäistyi vuonna 1897. Väkiluku oli 5 300 vuonna 1928. Väestö oli enimmäkseen äyrämöisiä. Hietamäki jäi toisessa maailmansodassa saksalaisten miehitysalueelle ja suomalaisväestö evakuoitiin Suomeen vuonna 1943.

Hietamäellä on kasvanut monia Inkerin historiaan vaikuttaneita henkilöitä: Runoilijana tunnettu Aapo Iho, Eino, Jooseppi ja Pietari Jamalainen, Adam Ruotsi, Juhana Toikka, Kolppanan seminaarin johtaja Pietari Toikka, opettaja Pietari Toikka, professori Matti Toikka. ja taiteilija Lyyli Ollila.  Myös akateemikko Eino Karhu on Hietamäeltä. Hietamäen opettajina ovat toimineet Santeri Raikkerus ja Viljo Raikkerus.

Hietamäellä pidettiin havumetsän laidassa suuri kansanjuhla vuonna 1889. Hietamäen oma juhlapyhä oli Pietarinpäivä.

Hietamäen kylät

Ahokylä (Tielisi), Hamusi, Hapolaisi, Heimosi (Noisela), Hiekka, Hirvosi, Hotokka, Hyttilä, Iivanaisi (Seppälä), Innala, Jamalaisi, Kakko (Kakkola), Karhula, Kasukka, Kaukasi, Kauppila, Kavehkontu, Kemppilä, Kotsala (Vekarala), Kuttusi, Käivärä (Jälkylä), Kämäräisi, Matikaisi, Nikkarila, Niukkasi, Nuolijoki, Paukkala, Petäjälä (Sapakkola), Pieni Alakylä, Pihilä, Rappula, Rimelä, Rospeekka, Routeela, Rytömylly, Ryömi, Rötsälä, Sameraisi, Savelaisi (Törölä), Seppä-Heikkilä (Heikkilä), Sipilä, Somerokangas, Sunkura, Suuri Alakylä, Tammikko, Tanskino (Tanskala), Timola (Uusikylä), Torikka, Vellankontu, Vuissakka, Ärttölä

Hietamäen koulut

Hietamäen ensimmäinen koulu ja toinen koko Inkerissä, perustettiin vuonna 1839 kirkon viereen. Opetusta annettiin sunnuntaisin. Hietamäen koulusta tuli vakituinen kirkkokoulu vuonna 1866. Koulu toimi P. Niukkasen talossa. Opettajaksi tuli Kolppanan seminaarista valmistunut Adam Ruotsi. Vuodesta 1868 koulu toimi J. Jamalaisen talossa. Vuonna 1871 aloitti Sunkuran koulu Annamoisiossa ja toinen kirkon lähellä. Rospeekan koulu perustettiin vuonna 1872. Jamalaisissa ja Somerokankaalla avattiin koulut 1898. Vuonna 1889 Annamoisiossa oli 95 oppilasta, Rospeekassa 100 oppilasta ja Sunkuran koulussa 94 oppilasta.

Myös ammattikoulutusta annettiin. Kutomakoulu perustettiin vuonna 1890, suutari- ja satulaseppäkoulu vuonna 1898 Kaukasiin, vuonna 1902 paja- ja ajokalukoulu sekä nikkarikoulu 1906.

Hietamäen kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1881 ja se oli 1800-luvun lopulla Inkerinmaan laajin kirjasto. Sen nidemääräksi ilmoitettiin 1 664. Sunkuran kylään perustettiin kutomakoulu vuonna 1896. Palokunta aloitti toimintansa vuonna 1902 ja samoihin aikoihin myös maamiesseura, jonka esimiehenä oli A. Jamalainen. Hietamäkiset isännät harjoittivat ”kullanajoa” Pietarista eli ajoivat pelloille lantaa.

Ensimmäisen maailmansodan alla Hietamäen Jamalaisiin/kuvat/ ja Alakylään perustettiin osuuskaupat.

Myös yhdistystoiminta oli vilkasta. Raittiusravintolat toimivat Sunkuralla ja Rospeekassa. Naisyhdistys ja ompeluseura perustettiin 1892, torvisoittokunta 1899, palokunta 1902. Sunkuraan avattiin osuuskauppa ensimmäisen kerran 1906 ja uudelleen 1916. Sunkuran maamiesseura perustettiin 1905 ja Rospeekan osuuskassa 1913. Nuorisolle ole kaksi biljardipelipaikkaa (1914) ja Innalan nuorisoseura 1917.