InkeriDivari

InkeriDivarissa teet kirjalöytöjä edulliseen hintaan. Myös keräilyharvinaisuuksia ja uudempiakin teoksia, joiden painokset on myyty loppuun. TIlaukset s-postitse nouse@inkeri.fi. Hintaan lisätään postituskulut 6,5 € (Suomessa).

Kadonnutta Inkeriä 50 €

Antti Hämäläinen (1944)

Kirjaharvinaisuus. Legendaarinen kuvateos jatkosodan aikaisesta Inkeristä. Valokuvaaja ja kansanperinteeen kerääjä Antti Hämäläinen osallistui jatkosodan aikana inkeriläisten siirtämiseen saksalaisten valtaamilta alueilta Suomeen ja tässä yhteydessä hän kuvasi noin 4 000 valokuvaa Inkerinmaalta. Osa kuvista julkaistiin Kadonnutta Inkeriä -teoksessa. Kirja joutui kuitenkin sodan jälkeen valvontakomission määräyksestä kiellettyjen kirjojen listalle.

Hämäläinen keräsi inkeriläistä kansanperinnettä myös äänittämiensä noin 200 haastattelun avulla. 

Nyt myytävänä olevassa kirjassa ajan patina näkyy.

Inkeri, historia, kansa, kulttuuri 50 €

Nevalainen, Pekka.; Sihvo, Hannes., SKS 1991
Nevalaisen ja Sihvon toimittama laaja yleisesitys Inkeristä. Koko historian ajallinen kaari nykyaikoihin asti. 420 sivua.

Rautaa Inkerin rajoilla: Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi 1918–1920. 17 €

Pekka Nevalainen. 17, €. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia;1991. Sivumäärä 291.Nidottu.

Rautaa Inkerin rajoilla: Inkerin kansalliset kamppailut ja Suomi kertoo vähemmin tunnetuista Inkerin historian vaiheista 1918–1920 perusteellisesti ja objektiivisesti. Kirjassa kerrotaan myös   n.s. ”Kirjasalon tasavallan” historia, josta on liikkeellä erilaisia tarinoita.

Aatami Kuortti, Kirkossa, keskitysleirissä, korvessa 10 €. 

Kirkossa, keskitysleirissä, korvessa (1964) on sävyltään uskonnollinen ja todistava. Se kertoo kirkollisen toiminnan ja uskovien vainoista Neuvostoliitossa sekä todistaa neuvostojärjestelmän mielivaltaisuutta ja vankileirien todellisuutta syvästi uskovan henkilön näkökulmasta. Myös Kuortin esikoiskirja oli myös eräs ensimmäisistä Suomessa julkaistuista Neuvostoliiton sortotoimia ja vankileirejä käsittelevistä todistus- ja muistelmateoksista.

Toivo Flink. Kotiin karkotettavaksi — inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944–1955.     

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2010. Sivumäärä: 320. Nidottu.

Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana saksalaisten miehittämältä Leningradin alueelta yhteensä yli 63 000 inkeriläissiviiliä, valtaosa heistä naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia. Ensimmäinen kokonaisesitys sodanjälkeisistä tapahtumista pohtii, miksi Suomen päättäjät halusivat sisällyttää välirauhansopimuksen 10. artiklaan kohdan, joka antoi inkeriläisille mahdollisuuden jäädä Suomeen tai palata Neuvostoliittoon.

Tutkimuksessa otetaan kantaa niin siirtojen kuin palaamisen syihin sekä valotetaan inkerinsuomalaisten pakoa Ruotsiin jatkosodan jälkeisinä vuosina. Niin ikään teoksessa tarkastellaan uuden aineiston perusteella inkerinsuomalaisten aktiivien toimintaa Suomessa 1920–1950-luvulla osana suomalaista heimotoimintaa.

Arvo Survo: Itku Inkerille 10 €

Akateeminen kustannusliike1992, 159 sivua. Kovat kannet

Pastori Arvo Survo on kirjoittanut tämän runoelmansa vahvemman polkemaksi joutuneen kansan ja luonnon kohtaloista.

Runoelman päähenkilö Korpelainen tuo esille kirjoittajan omia sisäisiä tuntoja ja kamppailuja. Elämänsä lopulla Korpelainen viimeinkin pääsee vapauteen venäläisyyttä kohtaan tuntemastaan vihasta ja katkeruudesta.

Itku Inkerille päättyy runoon itkevästä Inkerin kansasta, jonka kyyneleet Jumala kerää kämmenelleen. Siihen sisältyy unelma Inkerin itsenäisestä kirkosta, joka nyt on toteutunut.

Inkerissä syntyneenä Survo kirjoittaa siitä, mitä tietää ja mitä itse on kokenut. Inkerin heimon kielen -inkerinsuomen- ja kulttuurin sekä perinteen vaalijana Survo on heimonsa puolestapuhuja.

Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan 20 €

(Kirjapaja, 2007. Sivumäärä 367. Kovat kannet)

Pastori Arvo Survon ja karjalaissyntyisen pitkän linjan sanomalehtimiehen Heikki Tervosen yhteistyönä syntyneen kirjan lukija pääsee kurkistamaan inkeriläisten, karjalaisten, vepsäläisten, vatjalaisten ja inkeroisten elämään sekä kuulemaan Volgan ja Uralin etäsukukansojemme terveisiä.