Moloskovitsa

Moloskovitsan kylät

Arokylä, Himmaisi, Hottentsa eli Hotinitsa, Iljussa, Jaamanautio, Kadakylä, Kolositsa, Konohovitsa, Koritsa, Korkka, Kotina, Krääkkova, Kurski, Lahisi, Lessytsä eli Lessovitsa, Lonskoi, Lopets, Läälinä, Mertsa eli Smerdovitsa, Metana, Moloskovitsa, Niirovitsa, Nääsä eli Knäsä, Orava, Osertsa eli Oseritsa, Oventsa eli Ovenitsa, Peltola, Piäsä eli Piesovitsa, Sumska, Sääklitsa, Toikana, Tomoska, Tuuhkova, Uhkura, Uusi-Molkkutsa eli Uusi-Smolegovitsa, Vanha-Molkkutsa eli Vanha-Smolegovitsa, Vedenia, Vernitsa, Vironkylä, Voislova eli Voislava, Volpi, Vruuda eli Ruuta.

Moloskovitsan kylistä suurin osa oli suomalais-venäläisiä sekakyliä. 1800–1900-luvun vaihteessa monissa kylissä asui myös virolaisia.

Moloskovitsan väestön enemmistö oli savakoita. Inkeriläiset siirrettiin Suomeen saksalaisten miehitysalueilta vuonna 1943.

Moloskovitsan kirkon rauniot vuonna 2014

Moloskovitsan kirkon rauniot vuonna 2014

Saksalaisten Moloskovitsaan vuonna 1632 rakentama valkoinen kivikirkko, josta seurakunta on saanut toisen nimensä, seisoi korkealla ja näkyvällä paikalla. Se oli jo pitkään ollut Inkerin vanhin luterilainen kirkko, kun se vuonna 1877 sai talonpoika Mikko Harjun kustantaman kellotornin. Vuonna 1902 tehdyssä remontissa kirkon jyrkkää kattoa madallettiin. Väkiluku vuonna 1928 oli 2 490. Kirkko suljettiin vuonna 1937. Nykyisin kirkosta on jäljellä vain rauniot.

Moloskovitsaan perustettiin 1896 raittiusyhdistys.

 Näyte Moloskovitsan murteesta:

Paistettii vatruskaa vorokust. Taikina pit sillail siihen sootaa tehhä, ko eij olt hiivaa kons. Sit happamee maitoo pantii sootaa ja siihen alustettii i siint tehtii. Paistittii kiukaas, vennän kiukaas meil olliit kyläs. Lanttupiirakkaa tehtii vällii. Sit ol niitä sokursvoklii, tehtii niitä paljo. Niist keitettii sellasta niiku paatakkaa. se leikottii pienmmiks, jot paremmast hautuutja pantii vennäin kiukaahe kiehumaa. Ne ko siel kiehuit, jätettii hautumaa. Ne siel hautuit, sit otettii pois ja hyväst kaikki puserrettii, jot hyö oisiit jo kuivemmat. Sit lasettii seulast läpi kertaa kaks kolmet. Sit pantii uuvest pliitan pääl, sitä ko keitettii, se saken. Se tulkii ihan niinku paatakkaa, niiku kaupast ostettu. Sitä sit syötii kakkaroin kans.

(Anna Pavlova, s. 1906. Piesovitsa, Moloskovitsa. Elettiinpä ennen Inkeris. Mullonen, 2004)